Eli otsikon mukaisesti kävin tänään työhaastattelussa. Hakijoita oli kuulemma ollut yli 200, joten pieni saavutus jo tuo haastatteluun pääseminen. Huomenna saan kuulla pääsenkö jatkoon. Toinen haastattelu olisi sitten vielä ennen varsinaista valintaa... Saa nyt nähdä kuinka käy. Peukut pystyyn... =)

Haastattelun jälkeen kävin kaupungissa sovittelemassa silmälaseja. Soneralta tuli tekstaritarjous, jolla saa kahdet lasit yksien hinnalla Eyeniltä, eli 109e. Ei paha hinta kaksista laseista! En vaan vielä osannut lopullista valintaa tehdä, joten siellä on muutamat sangat varattuna huomiseen asti, jos äiti vaikka pääsisi makutuomariksi... Itse kun ei niin hyvin näe miltä ne näyttää, kun linssit puuttuu. ;o) Mutta todennäköisesti värit on punaista ja/tai mustaa... Saa nyt nähdä kuinka voimakkaat sangat uskaltaa ottaa, toiset nyt ainakin tulee neutraalimmat "arkikäyttöön".

Markkinatkin olis torilla ollut vielä tänään, mutta me käytiin äidin ja siskon kanssa siellä jo eilen. Eipä tuolla juuri mitään uutta ollut... Puolukoita (ei ole päästy itse poimimaan) ja rinkeleitä ostettiin, eipä juuri muuta. Niin, ja letuilla herkuteltiin. Siellä oli hieno "armeijan kenttäkeittiö", missä myytiin hernerokkaa soppatykistä sekä lettuja päreen päällä tarjoiltuna. Pannukahvia ja vanhaa musiikkia. Tunnelma oli mahtava ja kokonaisuus sai hymyn huulille. Harmi, ettei kamera ollut mukana... Ja letut oli hyviä!

Illalla laitettiin sitten puolukoita kokonaisena pakkaseen, sankollinen puolukkamehua valmistumaan (puolukoita soseena, vettä ja sitruunahappoa) ja lopuista tehtiin survosta. Vielä voisi käydä keräämässä lisää, jos saataisiin auto käyttöön jostain. Mulla kun ei sitä omaa autoa ole, ja äidin auto seisoo nyt tuossa minun parkkipaikalla, kun siitä räjähti eilen rengas... Onneksi se pamahti vasta tuossa eikä moottoritiellä! Tuossa reilun kilsan päässä ihmeteltiin, että nyt on jotain oudosti, ja tuossa kun ruettiin katsomaan niin siihen renkaaseen oli tullut siihen sivuun kauhea pallo, puolikkaan jalkapallon kokoinen, ja sitten se pamahti. Onneksi vasta tuossa!!! HUH! Äidin piti sitten soittaa veljelle, että tulee hakemaan, kun oli niin myöhä, ettei bussitkaan enää kulkeneet... Eikä yöllä viitsitty edes yrittää vaihtaa vararengasta, kun ei ollut varmuutta onko sekään kunnossa... Ei ole kyllä aavistustakaan mikä sen aiheutti, renkaat piti olla oikein hyväkuntoiset. No, ei ole enää se yksi ainakaan...